Roinisen lista: ihminen keskiöön ja Suomi uuteen nousuun

Miksi tarvitaan muutos

Hallituksen julkisen talouden suunnitelma 2024-27 ei ole kestävä

Kuitenkaan hallitusohjelmassa tai Julkisen talouden suunnitelmassa luetellut lähtökohdat eivät kasvua tue. Päinvastoin ne antavat ymmärtää, että riskinä on ns. hitaan kasvun skenaarion toteutuminen.

Hallituksen olettaman talouskasvun sijaan julkisen talouden ns. perusskenaarion mukaiseksi alijäämäksi suunnittelukaudella on muodostumassa ennätyksellinen 46 mrd. €. Tämä on hallitusohjelman keskeinen heikkous ja epäonnistuminen jo nyt vaalikauden alussa.

Suunnitellut toimet eivät ole riittäviä julkisen talouden alijäämäisyyden lopettamiseen tai edes merkittävään suunnan kääntämiseen.

On suuri riski ja jopa melkoisen todennäköistä, että Orpon hallituskaudella kansantalouden heikko kasvu ja julkisen talouden vaje jatkuvat.

Valtiokeskeisyys mennyt liiallisuuksiin – Suomi on uppoamassa Bermudan kolmioon

Suomen taloutta vaivaa triplaongelma, joka jatkuessaan upottaa Suomen talouden Bermudan kolmioon:

• Maailman top3 kokonaisveroaste hyydyttää kasvun – takana 15 vuotta kumulatiivista 0-kasvua.
• Kasvun puuttuessa ikääntyvän kansan julkinen talous velkaantuu hallitsemattomasti. Orpon/Purran hallitus tekee alijäämää yhtä paljon kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Puheet talouden tervehdyttämisestä voidaan unohtaa.
• Kasvun puuttuessa ja julkisen vajeen kasvaessa kansalaiset ovat vähävaraisia ja köyhtyvät suhteellisesti lisää – suomalaiset ovat nyt varallisuudella mitaten läntisen Euroopan  toiseksi vähävaraisimpia ja entisen Itä-Euroopan maat uhkaavat mennä ohitsemme.

Kuten huomataan, aivan keskeinen toistuva sana on kasvu – tai pikemminkin sen puute. Se on ongelmien ydin yhdessä liiallisen valtiokeskeisyyden kansa.

Valtiokeskeisyyttä ilmentävät mm. sosialismimittariksi nimeämäni julkiset menot vs. BKT sekä kokonaisveroaste. Olemme sosialismimittarilla Euroopan kärkiviisikossa kuten myös kokonaisveroasteella koko maailmassa. Talouden kasvulla taas olemme viimeiset 15 vuotta olleet lähestulkoon peränpitäjiä.

Isänmaa on pelastettava

Bermudan kolmioon uppoaminen vältettävä ja vältettävissä. Suomi ja suomalaiset on pelastettava. Ratkaisu lähtee siitä, että ongelmat tunnistetaan ja tunnustetaan.

Talouden pelastaminen edellyttää ylenpalttisesta valtiokeskeisyydestä luopumista ja talouskasvua.

Talouden vaikutussuhteet on ymmärrettävä ja toimenpiteiden järjestyksen on oltava oikea. Oikea järjestys on:

• ensin luoda ihmisille ja yrityksille kasvun kannustimet, jotta kansantalous voi kasvaa
• kasvavassa kansantaloudessa julkiseen talouteen tulee tilaa
• julkista taloutta on supistettava, mutta se on tehtävä ensin taseen ja rakenteellisten muutosten kautta
• kasvun kautta ihmisten mahdollisuus vaurastua paranee, varsinkin kun julkisen talouden verot eivät vie mahdollisuuksia

Valtiokeskeisyyden vähentäminen ja vastaavasti ihmiskeskeisyyden kasvattaminen on avainasemassa. Tätä kutsutaan Ihminen keskiöön -politiikaksi. ’Ihminen keskiöön’ on Roinisen listan kantava periaate.

Ihminen keskiöön -politiikka

Ihminen keskiöön -politiikka lähtee ajattelusta, jossa mitä tahansa poliittista kysymystä tarkastellaan ensisijassa ihmisen – Suomen kansalaisen – näkökulmasta. Ei siis ensisijassa valtiosysteemin kuten sosialismissa. Eikä rahan kuten puhtaaksi viljellyssä kapitalismissa.

Tosiasiassa luonnollisesti näkökulmat ihminen, raha ja valtio ovat toisiaan täydentävät. Siksi Ihminen keskiöön -ajattelu kertoo ennen kaikkea prioriteetista, joka on Suomen kansalaisen näkökulma.

Paitsi ihmisen näkökulmaa ensisijaisena, Roinisen lista kuvastaa Ihminen keskiöön -ajattelua tekoina ja lukuina.

Toinen lähtökohta Roinisen listalle on hallituksen esittämä Julkisen talouden suunnitelma. Lista esittää siihen muutoksia ja arvioi niiden vaikutukset julkiseen alijäämään hallituskaudella.

Politiikan ja sen mukaisen varojen käytön painopiste poikkeaa Ihminen keskiöön – ajattelussa oleellisesti siitä, kuinka tähän asti on toimittu.  Ihminen keskiöön -ajattelu edustaakin ns. systeemistä muutosta. Pienten ’juustohöyläysten’ sijaan tehdään kokonaisuudessaan parempi.

Muutokset vaativat aikaa. Konkretian vuoksi tässä Roinisen listassa on laskelmien osalta vaalikauden 2024-27 mittainen tarkastelujakso. Tällöin se tukeutuu laskelmissaan 9.10.2023 julkaistuun Julkisen talouden suunnitelmaan 2024-27 ja esittää siihen systeemisiä parannuksia.

Tavoitteena on muodostaa selvästi Orpon-Purran hallituksen suunnitelmaa parempi, kasvuhakuisempi ja vähemmän alijäämäinen suunnitelma.

Samalla tavalla on tärkeää, että Ihminen keskiöön -ajattelu on nimenomaisesti Suomen kansalaisen näkökulma. Tällä on merkitystä mm. kysymyksessä suhteesta Euroopan Unioniin ja sen toimivaltaan.

Suhteessa EU:hun tarvitsemme parempaa kansallista onnistumista kuin mitä on nähty tukipakettien, elpymisrahaston, ennallistamisasetuksen, metsästrategian tai rakennusten energiatehokkuusdirektiivien osalta.

Meille haitallisten vaikuttimien ohessa meidän on myös kyettävä edistämään meille tärkeitä asioita. Tällaisia on esimerkiksi hiilidioksidin sidonnan markkinan synnyttäminen.

Näistä lähtökohdista Roinisen lista siis kuvaa sen politiikan, jota kaudella 2024 -27 on tehtävä, jotta taloutemme ja EU-suhteemme olisi parempi kuin nyt ja parempi kuin hallituksen esittämä tilanne 2027 sen omassa suunnitelmassa.

Roinisen lista – toimenpiteet ja vaikutukset

1. Investointiohjelman kaksinkertaistaminen

Julkisen talouden supistaminen aloitetaan omaisuudesta eli taseesta. Sitä irrotetaan yhtäällä ja sijoitetaan toisaalla.

Tausta: Hallitus investointiohjelmassaan irrottaa vaalikaudella 4 mrd. € omaisuuden myynnillä sekä asuntorahaston ja omistettujen yhtiöiden kassavaroja.

Varojen käyttö näyttäisi ensimmäisten tunnistettujen kohteiden osalta menevän normaaleihin kuluihin, mm. väylähankkeisiin sekä terveydenhuollon Kela-korvauksiin.

Ehdotus: Nostetaan varojen irrottamistavoite  myymällä ei-strategisia omistuksia neljästä kahdeksaan miljardiin euroon ml. kiinteistömyynnit, joiden määrä on nyt vaatimaton 100 milj. €/vuosi. Nostetaan se tasolle 500 milj. €/vuosi. Näin vaalikauden aikana irrotettaisiin varoja 6 miljardia ei-strategisten yritysten omistuksista ja kaksi miljardia kiinteistöistä.

Vaikutukset: Julkisen talouden tulot lisääntyvät myyntien myötä. Kun vapautuvat varat investoidaan, ei alijäämä kuitenkaan taitu vastaavalla summalla, vaan toimet ovat julkisen talouden kannalta neutraaleja. Varoja irrotettaisiin yhtäältä ja sijoitettaisiin toisaalle.

Oleellista on se, että tällä toimella osaltaan luotaisiin edellytyksiä ns. nopean kasvun skenaarioon.

2. Varat teollisuus- ja kasvuohjelmaan 

Tausta: Hallitus aikoo käyttää suurimman osan neljän miljardin ns. investointiohjelmastaan melko perinteisiin menoihin, joita ovat tieverkon kunnossapito ja uudistaminen sekä terveydenhuollon Kela-korvaukset. Hyviä käyttötarkoituksia kaikki, mutta eivät varsinaisia teollistamis- tai kasvutoimia.

Ehdotus: Luodaan teollistamis- ja kasvuohjelma jonne vapautuvat, kahdeksan miljardin varat sijoitetaan.

Kolme miljardia käytettäisiin teollistamisohjelmaan. Teollistamisohjelma sijoittaisi kasvurahastoihin, jotka sijoittavat varat oman pääoman ehtoisesti uusiin liikeideoihin teollisen pohjan vahvistamiseksi. Tämä olisi moderni 2000-luvun  markkinatalousversio 1900-luvun valtionyhtiöistä, joilla aikoinaan luotiin maahan teollista pohjaa.

Viisi miljardia käytettäisiin erityisesti energiamuutoksen ja omavaraisuuden turvaamiseen. Fortum otetaan pois pörssistä huoltovarmuuden vuoksi sekä energiaohjelman veturiksi.

Näin strateginen energia-infra otettaisiin kokonaan julkiseen omistukseen. Samalla Fortumista tehtäisiin vety- ja energiatalouden uusien innovaatioiden uskottava toimija ja veturi. Kun yhtiö ei ole pörssissä, se voi toimia Suomen kansantalouden katalysaattorina aikaisempaa monimuotoisemmin  tavoittein sekä välttäen ylenpalttisia ulkomaisia riskejä.

Vaikutus: Julkisen talouden kannalta vaikutus on alijäämän suhteen neutraali – varoja irrotettaisiin yhtäältä ja sijoitettaisiin toisaalle.

Kasvun kannalta investointi voi olla erittäin merkittävä.

3. Talouskasvun verokannustin

Tausta: Investointiohjelman koon kaksinkertaistamisen ja varojen uuden käytön lisäksi kasvua rakennetaan verokannustimella. Nyt hallitusohjelmassa, budjetissa tai julkisen talouden suunnitelmassa sellaista ei ole.

Ehdotus: Luodaan suomalainen sovellus Viron veromallista. Virossa osakeyhtiötä vastaavaa rajavastuuyhtiötä ei veroteta jakamattomasta voitosta. Suomalainen sovellus olisi yhtiön 15 % verokanta ja 7 % osingonjakovero, jonka yhtiö maksaa. Saajalle osinko olisi verovapaa.

Vaikutus: Kasvukannustimella yhdessä kohtien 6.1 ja 6.2 kaksinkertaistetun ja paremmin kohdennetun investointiohjelman kanssa luodaan edellytykset Julkisen talouden suunnitelman ns. nopean kasvun uran saavuttamiseen.

Nopean kasvun skenaarion vaikutusero hallituksen perusuraan on BKT-muutoksena 1,0 %-yksikköä/vuosi. Roinisen listan toimet ovat niitä, joilla kansantalouden kasvu saataisiin Orpon/Puraan hallituksen perusuralta Julkisen talouden suunnitelmassa esitetylle nopean kasvun uralle.

Kasvu-urien ’perus’ ja ’nopea’ eroja suhteessa alijäämään on havainnollistettu alla (lähde Julkisen talouden suunnitelma 2024-27):

Taulukosta nähdään kuinka oleellinen kasvu on. Yhden prosenttiyksin ’perusuraa’ parempi ’nopean kasvun’ ura ajaa vuonna 2027 rahoitusaseman lievästi positiiviseksi eli nykyisestä noin 10 mrd. €:n alijäämästä nollaan. Siksi toimien on keskityttävä juuri siihen kuinka maan talous saadaan kasvuun.

Nopean kasvun uran mukaan julkinen talous olisi 0,1 % BKT:sta ylijäämäinen vuonna 2027. Euroissa ylijäämä olisi noin 0,3 mrd. €. Koska suurin osa kasvuohjelman toimista on veroneutraaleja, mutta kasvun verokannustin aiheuttaa vuositasolla noin 1,25 mrd. € alijäämän, muodostuisi myös 2027 alijäämäksi noin 1,0 mrd. €. Tämä olisi valtava parannus vuoden 2023 noin 10 mrd. € alijämään nähden.

Ehdotettu osinkovero, jonka siis yhtiö maksaisi, olisi Suomen Osakesäästäjien laskelman mukaan veroneutraali 5-7 % yhtenäisellä verokannalla. Nyt yksityishenkilöitä verotetaan pörssiyhtiöiden osingoista 30-34 % verokannalla, kun taas rahastot ja säätiöt eivät maksa veroa pörssiyhtiöiden osingoista lainkaan.

Julkisen talouden vaikutusten lisäksi yritysten verorasitus kevenisi ja kyky rahoittaa kasvuinvestointeja paranisi merkittävästi. Yritysten riskinsietokyky myös paranisi.

Vähätellä ei voi signaalivaikutustakaan. Se kertoisi, että Suomi haluaa puuttua 0-kasvun ongelmiin ja luoda kasvua ruokkivaa talouspolitiikkaa.

4. Ihmisten vaurastumisen verokannustin

Tausta: Miljoona suomalaista yksityishenkilöä eli lähes joka neljäs aikuinen omistaa pörssiosakkeita. Näiden osinkoja verotetaan nyt 30 % verokannalla, samalla kun instituutioiden, rahastojen ja säätöiden verokanta on 0 %.

Ehdotus: Toteutetaan osana talouskasvun kannustimia edellä kohdassa 5.3 mainittu osinkoverouudistus, jossa pörssiyhtiöistä saatavaa osinkotuloa verotetaan kaikilta yhdellä ja yhtenäisellä seitsemän prosentin verokannalla.

Tällöin siirrytään yhteen ja yhtäläiseen osinkoverokantaan listautuista yhtiöistä saaduista osingoista siten, että veron maksaa osinkoja maksava yritys.  Osakesäästäjien mukaan tällainen veroneutraali taso olisi 5-7 % osinkoverokanta kaikille. Uudistus vahvistaa merkittävästi sinivalkoisen pääoma asemaa ja kasvumahdollisuuksia.

Muutos antaa valtavan kasvumahdollisuuden kansalaisten varallisuudelle sekä kiinnostukselle sijoittaa osakkeisiin. Samalla se on toteutettavissa veroneutraalisti, kun seitsemän prosentin vero – osinkoa jakavien yritysten maksamana – tulee myös aikaisemmin verovapaisiin osinkotuloihin.

Vaikutus: Osakesäästäjien laskelmien mukaan kaikkien pörssiyhtiöiden osinkojen verottaminen 5-7 %:lla (tässä jakavan yhtiön maksamana) olisi lopputuloksena veroneutraali.

Miljoonan suomalaisen pörssiosakkeita omistavan yksityishenkilön osinkoverotus kevenisi huomattavasti, mikä edistäisi merkittävästi suomalaisten vaurastumista pitkällä aikavälillä.

5. Enemmän ja edullisempia asuntoja – tuet ihmisille yritysten sijaan

Tausta: Uutta asuntotuotantoa verotetaan rajusti. Uuden asunnon verot ja veroluonteiset maksut ovat yhteensä 46 % kustannuksista (Rakennusteollisuus). Tämä johtaa siihen, että 300 000 € maksavassa uudessa asunnossa verojen osuus on 138 000 €.

Verokiilat tekevät kasvukeskusten uusista asunnoista ylihintaisia kansalaisten ostokykyyn nähden.

Toinen vaikutus korkealla vero-osuudella on, että pienemmillä paikkakunnilla ei ole mahdollista rakentaa uusia asuntoja, vaikka tarvetta olisi. Verokiila tekee uuden hinnasta liian korkean suhteessa olemassa olevaan asuntokantaan.

Ehdotus: Siirretään osa asuntotuotannon verotuksesta veroneutraalisti rakennuksen elinkaaren haittaveroihin. Muutos tapahtuu alentamalla asuntorakentamisen arvonlisäveroa. Vastaavasti elinkaarella voidaan korottaa lämmityksen ja energian verotusta.

Vaikutus: Tehdään siirtymä veroneutraalisti, minkä seurauksena asuntotuotanto halpenee ja taloudellinen aktiviteetti kasvaa. Elinkaaren haittaverojen myötä syntyy kannustin energia- ja ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin. Julkisen talouden osalta toteutus on siis veroneutraali.

Kuntataloudessa haluttaessa vastaavat veronomaisten maksujen siirtokeinot rakentamisesta elinkaarelle ovat maankäyttömaksujen alentaminen ja  tontinvuokramaksujen korottaminen.

6. Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistäminen asuntotuotannossa

Tausta: Valtion tukema asuntopolitiikka perustuu nyt sekä asuntoja omistavien – usein kuntaomisteisten – yritysten tukemiseen erilaisin pääomatuin sekä ihmisten tukemiseen asumistuin. Yritysten tuettu lainakanta on 17 mrd. € ja asumistuet yli 2 mrd. € vuodessa.

Ehdotus: Yritysten tukemiseen käytetty korkotuettu asuntolainakanta on 17 miljardia euroa. Otetaan vaalikauden tavoite alentaa se 10 miljardiin euroon myymällä kohteita, muuttamalla pitkän korkotuen kohteita lyhyen korkotuen kohteiksi sekä vähentämällä ns. pitkällä korkotuella tehtyä tuettua tuotantoa.

Vaikutukset: Nimellishintainen sulautettu bruttovelka eli ns. EDP-velka pienenee 7 miljardia euroa.

Yhtiöt palauttavat vapautuvat varat omistajilleen eli tyypillisesti kaupungeille, jotka käyttävät varat lainojen lyhentämiseen, verojen laskemiseen tai perustelluissa tapauksissa investointeihin.

Uusi tuettu asuntotuotanto on nykyistä enemmän PPP-tyyppistä (public-private-partnership). Vuokrien nostoa ja muita asumiskustannusten kasvua hillitsevät rajoitteet säilyvät entisellään, jolloin asukkaiden asema on turvattu.

Oleellinen vaikutus on se, että yrittäjäriski siirtyy valtiolta yrityksille. Uusiin investointeihin ei tarvita entisessä määrin kuntien pääomia, vaan yksityisiä. Samalla ARA-yhtiöiden riskinkantokyky paranee aikaisempaa suuremman omarahoitusosuuden vaikutuksesta eikä esimerkiksi Hekassa (Helsingin kaupungin asunnot Oy) syntyneisiin ongelmatilanteisiin yhtä helposti ajauduta.

7. Yrittäjien YEL-uudistus

Tausta: Vuonna 2023 voimaan tullut YEL-uudistus on epäonnistunut. Siitä tuli kasvun este, uhka elinkeinonharjoittamiselle ja eräänlaista harkintaverotusta. Siksi YEL vaatii pikaisia korjaustoimia.

TEL-uudistuksen yhteydessä on tärkeä huomata, että yksinyrittäjät tarvitsevat ansaitsemansa arvostuksen. Yksinyrittäminen on yrittämisen yleisin muoto. Ilman korjaustoimia 30 000-50 000 pienyrittäjää on ongelmissa. Samalla kasvun perusta alkaa rapautua.

Ehdotus: Tutkitaan kahta vaihtoehtoa, joilla hiljan voimaan tulleen YEL-järjestelmän haitalliset vaikutukset ja harkintaverotuksenomaisuus voidaan poistaa.

Vaihtoehto 1: YEL yhdistetään TyELiin. Tällöin yrittäjä maksaa eläkemaksua toteutuneen ja maksetun palkan mukaan. Näin yrityksen omistaminen ja palkanmaksu omistajalle eriytetään toisistaan. Yrittäjä saa eläkkeensä samoilla ehdoilla kuin palkansaaja. Tämä olisi kestävä vaihtoehto.

Vaihtoehto 2: Paluu entiseen systeemiin Tämä olisi nopeasti toteutettavissa. Vaihtoehto 1 olisi kuitenkin parempi ja ensisijainen.

Vaihtoehto 3: Siirrytään yrittäjän omakohtaiseen eläketiliin eli etuusperusteisesta maksuperusteiseen systeemiin. Tässä mallissa siirtymäajan ratkaisu on haastava.

Vaikutukset: Vaikutukset julkiseen talouteen olisivat rajalliset. Ve 2 edustaisi paluuta vuoden 2022 tasoon. Ve1 olisi vaikutuksiltaan TyELin mukainen.

8. Kansallinen panostus hiilipörssiin yhdessä finanssialan kanssa

Tausta: Hiilipörssiä on selvitetty mm. v. 2019, jolloin ympäristöministeriö on laatinut asiasta selvityksen. Tästä selvityksestä on puuttunut kaupallinen ja finanssialan näkökulma. EU:n intressi pörssin kehittämiseksi on osoittautunut rajalliseksi. EU vaikuttaa toimivan asiassa mieluummin velvoitteiden ja säädösten kun markkinaehtoisuuden kautta.

Ehdotus: Tavoitteena on luoda hiilidioksidin sidonnalle markkinat, mihin tarvitaan myös finanssialan osaamista. Tätä varten käytetään 10 milj. € varoja markkinan luomiseen, valmisteluun ja toteutukseen.

Toimitaan yhteistyössä Ruotsin kanssa, jolla samansuuntaiset intressit.

Päästökauppaa pidetään yhtenä EU:n onnistuneimmista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Selvityksen osana tutkitaan onko hiilidioksidin sidonnan pörssi kytkettävissä päästökauppamekanismiin vai toteutettavissa siitä erillisenä.

Luodaan myös liittymä kohdassa 5.2 mainittuun kasvu- ja teollistamisohjelmaan.

Vaikutukset: Varataan selvityksiin 10 milj. € varoja.

9. Ihmisläheinen yrittäjä-perhelääkärimalli perusterveydenhuoltoon

Tausta: Julkinen perusterveydenhoito on organisoitu julkisissa terveyskeskuksissa tapahtuvaksi. Malli poikkeaa useimmista länsimaista, joissa julkinen rahoitus toteutetaan pakollisen sairausvakuutuksen kautta ja palvelun tuottavat  yksityiset tai yrittäjänä toimivat lääkärit vastaanotoillaan tai lääkärikeskuksissaan.

Ehdotus: Pilotoidaan ja otetaan laajaan käyttöön yrittäjä-perhelääkärimalli, joka on yleinen länsimaissa.

Vaikutukset: Yhden vaalikauden aikana vaikutuksista ei ehdi kertyä säästöjä. Pidemmässä juoksussa malli on sekä kustannustehokas että takaa lähipalvelun mahdollisimman monella pienellä paikkakunnalla.

10. Lisää kunnianhimoa valtion tuottavuusohjelmaan

Tausta: Valtion tuottavuusohjelman tavoite on vaatimaton 240 milj. € säästö vaalikaudessa eli 60 milj. € vuodessa.

Ehdotus: Lisätään ambitiota ja nostetaan tavoitetaso 500 milj. € vaalikaudessa. On huomionarvoista, että luvussa ovat mukana valtion tilat, joissa paikallaoloaste on vain 25 %.

Vaikutukset: 260 M€ lisäsäästö julkiseen talouteen vaalikaudessa eli 65 milj. € 7 vuosi.

Roinisen listan vaikutukset – taittaa 9,5 mrd. € alijäämän 1,2 mrd. €:oon

Summa summarum:
Hallituksen julkaisemaan julkisen talouden suunnitelmaan 2024-27 verrattuna Roinisen lista:

• nostaa kansantalouden kasvun perusuralta nopean kasvun uralle kasvun kannustimin sekä kaksinkertaistetuin julkisen omaisuuden myynti-/ investointiohjelmin, joissa varat käytettäisiin aidosti kasvuun ja teollistamiseen
• listan toimenpiteet vastaavat 1900-luvulla valtionyhtiöiden toimesta tehtyä teollistamista ja asuntorakentamista kuitenkin siten, että nyt käytettävät keinot edustavat 2020-luvun markkinaehtoisia ratkaisuja
• lähestulkoon poistaa julkisen talouden alijäämän vuoteen 2027 mennessä
• leikkaa velankasvua selvästi
• luo yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja ihmisille vaurastua
• lisää merkittävästi markkinataloutta ja vastaavasti supistaa suljettua taloutta
• mahdollistaa kasvukeskuksissa edullisempien asuntojen rakentamisen ja pienemmillä paikkakunnilla ylipäänsä loisi edellytykset toteuttaa asuntorakentamista
• palauttaa pienyrittäjän arvostuksen ja uskon yrittämiseen YEL-kokonaisuudistuksella
• huolehtii Suomen ja suomalaisten metsänomistajien eduista EU:ssa ja samalla edistää ilmastopolitiikkaa